24. huhtikuuta 2012

Painemaasto...

Aattelin eilen jo nätin päivän kunniaks lähtä ratsastaan, mutta kypärä oli mun autossa ja iskä oli sillä töissä. Ilman kypärää, kun en juurikaan X:llä ratsasta vaikkei sieltä kukaan ikään oo alas tullukkaa hevosen toimesta.
Noh, tänää sit uusinta yritys, ku iskä oli ottanu mun kamat autosta sisälle.

Sisältä kamat mukkaa ja hevosta ottaa kii. Mikä ei ollukkaa itsestäänselvyys. N. 15 minuutin kurarallin jäläkee sain tamman kii. Mahanalusen ja kinttujen huuhtelu, jonka jäläkee harjaus ja varustus. Eipä juurikaa hyötyä harjauksesta ollu, ku hikiseen hevoseen kivasti imeytyy kaikki schaiba minkä se karvoihisa piehtaroidessaa on keränny.

Sit kyytiin. Jalustimet oli Silvan jäljiltä suht pitkät jotenka ne piti lyhentää ja vyötä vielä kiriä. No eihä tuo hermoheikko ois paikallaa pysyny vaa meinas peruuttaa mummon kumoon ja piti karjua sille, ku vähäpäine et pysy ny per*ele paikallas!!!!!!!! Ja sehän pysy. noh, remmit ok jotenka menoks.

Eka mentiin Peura-ahon tielle, alikulku silta ok vaikka autot huristi yläpuolella. Vedet virtas ojissa ja niitä piti kaula kenallaa ihmetellä. Takaspäin ravailtii vähä, mut se oli nii hirveetä jolkotusta kuumumisen takia, et käynnillä jatkettii.

Mentiin toiseen suuntaan ja hetkeks tuuppailemaan naapurin pellolle. Vielä, ku on mahollista mennä ettei mee pelto piloille eikä koivuja vielä istutettu :)

Pellolla oli ajoittain iha ok menoa. Paineet nous jatkuvasti ja alko se jäätävä ohjien nyppiminen, ku en antanu sen mennä täysiiiiii. Istuin aika paljon harjotusravissa ja tuntuu siltä, että alan vihoviimein oppia istuun tossa meiän satulassa :)

Ravissa palloiltiin sinne sun tänne ja pompittii "ojien" yli. Jotka kyllä ois ilima hyppyjäki päässy ylitte.

Pellolta, ku poistuttii nii mentii eka hiekkatien päähän (tässä kohtaa huomasin patin, lisää alempana. Sieltä aattelin koittaa suoralla laukkaa ja jouduin piättelee aika paljon ja siitä johtuen X alko sit steppaa paikallaa ja vähän, ku anto ohjaa ja vauhtia ni meno jatku laukalla. Joka oli suorastaan ihanaa, rauhallista, rentoa ja suht kolmitahtista :) Jes! Tiessä aika paljon routakuoppia ettei siinä paljoo haipakkaa päästellä nii oon tosi tyytyväinen. Siellä oli niin helppo ja kiva istua vaa kyyis :)

Heti tarhaan päästyään tietysti piti piehtaroia. Kauhulla katoin, et kuinka käy, ku tamma alko maate paskakasan päälle! Eli ruho ihan mutkalla aatteli siinä sit piehtaroia. Onneks ei osaa kiertää ympäri, muuten ois saanu varmaa iskää kuhtua traktorilla vinssaa koni ylös :D

Ja tapaus patti. Pellolta poistuessa tosiaan huomasin lavan seudulla kohouman. Kotio, ku päästiin nii tutkiskelin sitä ja kylmäsin vedellä. Kipeä ja kova. Ei tietoa mistä se on tullu :/ Kuistilla syötin X:lle leipää ja yritin sit vähä venyttää kaulaa ja selvästi se on kipeä. Yritti pari kertaa venyttää muttei pystyny oikealle puolelle venymään. Tsekataan huomena tilanne miltä näyttää ja kylmätään lisää.

Kuva hieman huono, ku iphonella otettu. 
Mutta kyllähä tuossa pahkuran näkee.

Ja ärsytys missä kunnossa tarhat on, luojan lykky ettei oo vielä ainakaa rivi iskeny. Kopkop!

4 kommenttia:

  1. toivotaan ettei rivi iskiskään, ku se on aika ärsyttävää :/ ja toivottavasti toi patti ei oo mitään vakavaa.

    VastaaPoista
  2. onneks ei yleensä oo riveistä ollu haittaa vaikka ollu kuratarhoissa.

    äite jo huolissaan soitteli et tartteeko lähtä eläinklinikalle viemään :D Mut eiköhän se siitä. Tuukko joku päivä ratsastaa vielä ku siellä pellolla pystyy vähän pyörimään. Nyt näkyy jo ne "ojat" eli ei pystyny ympyrää tekeen tai sit menee sinne toisen naapurin pellolle.

    VastaaPoista
  3. Meillä tuo rivi on joookai keväinen päänvaiva. Sirillä on aivan tajuttoman herkät varsinkin takajalanvuohiset joihin se aina iskee.. Onneks ollaan ostettu klinikalta rivishampoota, joka kohtuu hyvin hoitaa ja pehmentää rupia!
    On kyllä ihmeellinen patti ja aika oudossa paikassa o.O

    VastaaPoista
  4. Meillä onneks rivi harvinaista. Xylenellä on yhessä vuohisessa joku semonen ikiviiva. En oikei tiiä mikä se on, mut ei se poisaa lähe eikä mitään vaivaa :) ja ollu siinä varmaa kymmenen vuotta.

    patti onneks sulanu melki kokonaa poies.

    VastaaPoista